Kevytarviointia ja selvityksiä

Kaisu Anttonen

Tieto on valtaa, sanottiin taannoin. Kuntakentällä työskennellessä tarve avata uusinta tutkimusta yksinkertaiseen muotoon päätöksiä tekeville poliitikoille on jokapäiväistä. Tarvitaan yhteenvetoja vaikutuksista, visualisointeja, aikajännetarkasteluja ja etenkin kustannustarkasteluja.

Työskentelen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa, jossa vastuualueeni ulottuu kestävän kehityksen koordinaatiosta kaupungin ympäristöpolitiikan linjauksiin ja viranomaispalvelujen johtamiseen. Ajankohtaisia puhe- ja päätöksentekoasioita ovat parhaillaan kaupungin tiukentuvat ilmastotavoitteet – mitä ne ovat, ja mitä tarkoittavat kaupunkiorganisaatiolle – mutta myös mikä niiden merkitys on elinkeinoelämälle kaupunkiseudulla?  Miten kaupunki varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin? Mietitään myös, miten kaupunki voi omassa toiminnassaan tehostaa kiertotaloutta tai huolehtia luonnonvaroistaan kestävästi. Entä miten kaupunki parhaiten tarjoaa asukkailleen toimintamahdollisuuksia ympäristöä säästävään elämiseen?

Kaupungin asiantuntijat ovat yhdessä konsulttiavun kanssa laatineet laskelmia hiilineutraalin kaupungin tavoitevuoden pohjaksi, selittäneet kaupungin toiminnan laajoja välillisiä vaikutuksia niin päästöihin kuin kustannuksiinkin, visualisoineet tiekarttoja toimenpiteistä kohti tavoitevuosia ja niin edelleen. Yritämme myös arvioida poliittisten linjausten vaikuttavuutta, joka ei löydy hankkeiden loppuraporteista tai päätöksiä selaamalla. Päätöksiin ja toimintamalleihin johtavien toimijaverkkojen ja -polkujen jäljittäminen on mielenkiintoista ja aikaa vievää, mutta tarpeen kun mietitään vaikkapa ympäristöpolitiikan parempaa vaikuttavuutta. Pitäisi olla aikamoinen yleistietäjä, että tästä tyylikkäästi selviäisi pelkän oman väen voimin, vaikka se väki onkin monipuolisesti korkeakoulutettua.

Onneksi Tampereen kaltaisessa kaupungissa vuoropuhelu yliopistojen ja sekä kansallisten että kansainvälisten kaupunkiverkostojen kanssa on elävää. Käytämme tiedonhaalintaan korkeakouluharjoittelijoita, ostamme konsulteilta selvityksiä, ja teetämme tutkimuksia ja opinnäytetöitä yliopistoillamme. Kaupungin eri toimintayksiköt lähtevät mukaan eri tutkimushankkeisiin, ja kaupunki on mielellään tutkimuskohteena eri näkökulmista. Kaupunki tarjoaa monipuolisia tutkimusaiheita ja alustoja kasvavassa kaupungissa, jossa rakennetaan paljon, ja jossa myös esimerkiksi väestörakenne on koko ajan muuttuva.

Kaikkiin Tampereen kaupungin organisaatiossa tehtäviin tutkimuksiin, selvityksiin ja opinnäytteisiin, jotka toteuttaa kaupungin ulkopuolinen taho, tarvitaan tutkimuslupa. Vuonna 2016 tutkimuslupia haettiin Tampereen kaupungilta 222 perustutkimukseen ja 20 potilastutkimukseen. Suurin osa (95 %) perustutkimuksen tutkimuslupahakemuksista tuli korkeakouluista. Tutkimukset olivat pääosin opinnäytetöitä (86 %) ja jakautuivat tasan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Yliopistojen opinnäytteistä väitöskirjoja oli 16, pro gradu -tutkielmia 54 sekä kandidaatin tutkielmia 26 kappaletta. En tiedä miten hyvin näitä tutkimuksia hyödynnetään kaupunkiorganisaatiossa, mutta uskoisin, että kun kaupunki aktiivisesti tarjoaa tutkimusaiheita, tutkimusten tuloksia myös hyödynnetään.

Tiedon hallinta, sen saatavuus ja datan avoimuus onkin sitten oma juttunsa. Kaupungin keskushallinto kehittää tiedolla johtamisen tapoja ja satsaa esimerkiksi paikkatiedon ja visuaalisten analyysien kehittämiseen eri työprosesseissa; nämä molemmat ovat elintärkeitä ainakin tällä hallinnonalalla. Kehitystyö on hidasta ja exceleissä pyörii edelleen paljon esimerkiksi seurantatietoa analyysien tavoittamattomissa. Uusien digitekniikoiden ja tiedon analyysien tekijöitäkin tarvitaan yhä enemmän.

Kaupungin toiminnan vaikutusten arviointi ei hoidu lainsäädännön edellyttämillä ympäristövaikutusten arvioinneilla kuin tosi isoissa hankkeissa. Nopeatahtinen analyysitarve hyvinkin vaikeissa päätöksentekovaiheissa luo kyllä painetta suuntaa-antaviin arviointeihin ja selvityksiin, jotka eivät ehkä aina täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. Tässä voisi olla kaupunkiorganisaation ja tutkimuslaitosten yhteisen pohdinnan tarvetta. 

Kaisu Anttonen on Tampereen kaupungin ympäristöjohtaja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *