Tieteenalojemme yhteisöt online: diversiteetti voimavarana vai hajaannuksena?

Niko Humalisto

Tieteenalayhteisöt ja vaikuttaminen

Suomen Maantieteellinen Seura (SMS) viettää 130-vuotisjuhliaan. Osana juhlavuotta seura osallistuu Koneen säätiön tukemaan Julkea! –hankkeeseen, joka pyrkii vahvistamaan kotimaista julkaisutoimintaa ja kannustamaan maan- ja aluetieteilijöitä sekä yhteiskunnallisia ympäristötutkijoita tiiviimpään dialogiin keskenään. Hankkeen tavoitteet vastaavat seuran tarkoitusta:

SMS on pyrkinyt perustamisestaan lähtien edistämään suomalaista maantieteellistä tutkimusta ja harrastuneisuutta siihen sekä tekemään tieteenharjoittajien tuloksia tunnetuksi myös Suomen rajojen ulkopuolella

Seura siis toimii tuodakseen maantieteilijöitä ja maantieteestä kiinnostuneita tutkijoita sekä harrastajia yhteen. Nähdäkseni hetki on otollinen nostaa esiin myös perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, millaisen joukon maantieteen ja siihen läheisesti kytkeytyvien ympäristö- ja aluetutkimuksen traditiot muodostavat. Tutkimuksellinen diversiteetti on varmasti yksi vahvuuksiamme, mutta samalla haasteena on varmistaa, että tästä monimuotoisuudesta kasvaa voimavara tieteenalojemme yhteisöllisyydelle ja yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle.

Toimintastrategioiden kultaisena sääntönä on niiden pohjautuminen siihen missä ollaan, ei siihen missä toivotaan oltavan. Lähestyn tilannetta koskien maan- ja aluetieteiden sekä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen muodostamaa joukkoa tarkastelemalla, minkälaisessa suhteessa toisiinsa sen keskeisimmät instituutiot ovat digitaalisissa ympäristöissä. Digitaaliset sovellukset ovat jo niin läpäisevästi osa sosiaalista vuorovaikutusta, ettei niiden erottaminen omaksi piirikseen ole mielekästä. Varsinkin tiedon tuottamisen ja levittämisen suhteen online-verkostot ja sosiaalisen median alustat ovat saavuttaneet merkittävän aseman (Venturini, 2010). Kirjoitus tarjoaa yhden näkökulman siihen, millä tavoilla laitokset ja tieteelliset seurat ovat suhteessa toisiinsa ja muuhun yhteiskuntaan. Näin analyysi palvelee tavoitteita lisätä viestinnällistä vaikuttavuutta: suhteessa keihin haluamme vaikuttavuutemme kasvavan.

Hyperlinkkisuhteiden ja niiden muodostamien joukkojen tarkastelun metodit

Tarkastellakseni kuinka maan- ja aluetieteen laitokset, niihin kytkeytyvät tieteelliset seurat ja lehdet muodostavat suhteita toisiinsa kartoitin hyperlinkkejä niiden verkkosivujen välillä.  Hyperlinkkaamisen on katsottu olevan jatkumoa luottamuksen osoittamiselle toista toimijaa kohtaan ja merkki yhteisestä tietopoolista (Briggs et al., 2002; McNutt & Pal, 2011). Menetelmä siis hyödyntää internetin perusstruktuuria, verkkosivuja ja niiden suhteita toisiinsa: tiiviisti linkittynyt verkosto on merkki yhtenäisyydestä.

Olen käyttänyt analyysissäni kahta työkalua: Hypheä, joka hahmottaa hauillaan sivustojen välisen suhdeavaruuden (mihin kaikkiin osoitteisiin sivustot luovat hyperlinkkiyhteyden) ja Gephiä, joka mahdollistaa verkostojen analyysin ja muokkaamisen (Bastian et al., 2009). Tarkoituksena on siis tunnistaa erilaisia kokonaisuuksia, joita toimijat muodostavat hyperlinkkisuhteidensa välillä. Käytin analyysin alkuperäisenä korpuksena seurojen, lehtien ja maan- sekä aluetieteen laitosten kotisivuja. Ensimmäisen hyperlinkkikartoituksen jälkeen poistin hälyä ja ajoin uuden kartoituksen tiukasti tieteenaloihimme kytkeytyneille sivustoille.

Tunnistettu online-struktuuri: yhdistävät tekijät

Kuva 1 on suhdeavaruus, joka pohjaa tosiasiallisiin hyperlinkkiyhteyksiin verkkosivujen välillä. Kuvassa avautuvan verkoston geometrinen muoto tai yksittäisten sivustojen sijainti ei sinällään kerro mitään tarkasteltavasta aiheesta. Sen sijaan tarkastelussa huomio kiinnittyy siihen, miten toimijat asettuvat suhteisiin: yksittäiset noodit ovat verkkosivustoja ja linjat niiden välillä osoittavat binäärisesti, onko sivustojen välillä hyperlinkkiyhteys vai ei. Suurempi noodi kertoo sisään- ja uloslähtevien linkkien suuremmasta määrästä, ei varsinaisista sivustojen kävijämääristä. Kuvasta on karsittu sivustot, jotka ovat saaneet vain yhden linkin. Verkoston väritys johtuu klusterointialgoritmin tuottamista kategorioista, joihin yksittäiset toimijat asettuvat (Blondel et al., 2008).

Kuva 1. Hyperlinkkianalyysin tulos. Hyphen hahmottamaa verkostoa on muokattu Gephissä. Topologian tuottanut algoritmi on ForceAtlas2. Selkeyden vuoksi verkostosta on poistettu vain yhden hyperlinkin muodostaneet sivustot

Oletetusti lehdistä, seuroista ja maan- sekä aluetieteen laitoksista lähtevä kartoitus nostaa nämä toimijat keskeiseksi osaksi verkostoa. Toimijoiden klusterointi algoritmilla noudattelee paljolti alkuperäistä asetelmaa, vaikkakin laitosten kotiyliopistot nousevat keskeiseen asemaan. Joitain yksiköitä se yhdistää joukoksi, mikä ei kerro juurikaan tieteenalojemme suhteista. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston ja Oulun laitokset asettuvat suhteeseen mainostamiensa työnvälityssivustojen kautta. Toisaalta Turun ja Helsingin laitokset asettuvat samaan klusteriin, koska yhdistävänä tekijänä nousee painotus luonnontieteisiin, etenkin geologiaan. Eniten hyperlinkkejä tekevät sivustot ovat Oulun sekä Vaasan maan- ja aluetieteen laitokset. Siinä missä Oulu nostaa esille kansainvälistä verkostoaan, Vaasasta linkit kulkeutuvat kotimaisiin tutkimuslaitoksiin ja virastoihin.

Suomen Maantieteellisen seuran ympärille kytkeytyy Terra, Fennia kuten myös Alue- ja ympäristötutkimuksen seura (AYS). Sen sijaan Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura (YHYS) on heikommin kytkeytynyt maantieteen instituutioiden verkostoon, sen klusteriin kuuluu pikemmin kansainvälisiä kontakteja. YHYS on kuitenkin linkittynyt Tampereen laitokseen, joka muodostaa oman, Unifin ympärille rakentuneen kokonaisuutensa.

Tärkeä anti tämänkaltaisessa analyysissä on, että se nostaa esiin ne sivustot, jotka toimivat vakiintuneita tieteenalojemme instituutioita välittävinä toimijoina. Luokittelen näistä keskeisimmät seuraavasti:

Heikosti toisiinsa linkittynyt kokonaisuus

Vaikka tieteenalojemme seurat ja journaalit korostuvat välittäjinä, verkosto ei ole erityisen tiivis, koska tieteenalojemme keskeiset laitokset eivät juuri viittaa toisiinsa. Lisäksi Suomen Maantieteellisen seuran sivustolla olevat hyperlinkit ovat osaksi vanhentuneita. Toisaalta, yhdenkään laitoksen sivustoilta ei tehdä suoria linkkejä Alue- ja ympäristötutkimuksen seuraan. Kansainväliset katto-organisaatiot, kuten IGU tai AAG, eivät näyttäydy suomalaisia maantieteen instituutioita linkittävinä tekijöinä. Ylipäätään ongelmaksi muodostuu linkittävien sivustojen luonne. Ne eivät erityisesti korosta tieteenalojemme asemaa.

Analyysi ei myöskään nosta esille kenenkään yksittäisen tutkijan kotisivuja tai muuta tiedotuskanavaa. Verkosto on myös hyvin valtiollinen, mukana ei ole käytännössä ollenkaan yrityksiä tai vaikkapa kansalaisjärjestöjä. Näin kytkeytyminen ajankohtaisiin prosesseihin tai ohjausinstituutioihin jää löyhäksi. Siksi kriittisin huomioni nousee suhteessa viestintään. Hyperlinkkianalyysi ei nosta esille tiedotuskanavia, kuten blogeja, keskustelufoorumeita tai sosiaalisen median alustoja, joista tietoa voisi saada helpossa muodossa.

Kritiikin ohella korostan, ettei tieteenalojemme yhtenäisyyttä tai tunnettavuutta voi palauttaa pelkästään online-suhdeverkostoihin. Tutkijoita on sijoittunut moniin yhteiskunnallisesti merkittäviin asemiin, monet ovat aktiivisia keskustelijoita perinteisissä medioissa ja osa taas vaikuttaa kansanliikkeissä. Esittelemäni tarkastelu avaa siis vain yhden näkökulman muodostamamme joukon yhtenäisyyteen ja näkyvyyteen.

Tarve yhteiselle foorumille

Kun lähestytään Suomen maan- ja aluetieteen sekä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen kenttää liikkumalla sen muodostamassa online-verkostossa, ei ole helppoa löytää tekijöitä, jotka tuovat keskeisiä instituutioitamme tai toimijoita yhteen. Toisaalta on vaikea paikallistaa, mitä kautta tieteenaloistamme kiinnostunut henkilö saisi tietoa surffaillessaan netissä. Verkosto on monimuotoinen, mutta hajanainen.

Siksi lienee aiheellista kysyä, miksi kaikki laitokset eivät kotisivuillaan ole muodostaneet linkkejä edes tieteenalojemme seuroihin tai niiden julkaisuihin. Verkoston jäsenet toisiinsa kytkevät toimijat eivät ole pääasiassa tiiviisti tieteenaloihimme alaan kuuluvia, vaikka niiden työ koskisikin aiheita, joiden parissa työskentelemme. Kun tähän yhtälöön lisätään heikko näkyvyys sosiaalisissa medioissa, kannustaa analyysini tulkitsemaan, että online-näkyvyydessämme ja sen myötä vaikuttavuudessa on paljon kehitettävää.

Online- ja offline-toiminta on joka tapauksessa jatkuvasti vaikeammin eroteltavissa. Sosiaalisen median alustat sekä keskustelupalstat vaikuttavat perustavanlaatuisesti yhteiskunnallisten keskustelujen muotoutumiseen (Marres, 2015). Online-näkyvyyden ja tutkimusalojemme muodostaman verkoston jättäminen sikseen ei vaikuta mielekkäältä strategialta. Analyysi osoittaakin osaltaan, kuinka tärkeä hanke Julkea! on.   

FT Niko Humalisto toimii tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa ja on Suomen Maantieteellisen Seuran varapuheenjohtaja.

Kirjallisuus

Bastian, Mathien & Heymann, Sebastian & Jacomy, Mathieu (2009) Gephi: an open source software for exploring and manipulating networks. International AAAI Conference on Weblogs and Social Media.

Blondel, Vincent & Guillaume, Jean-Loup & Lambiotte, Renaud & Lefebvre, Etienne (2008) Fast unfolding of communities in large networks, Journal of Statistical Mechanics, DOI:10.1088/1742-5468/2008/10/P10008

Briggs, Pamela & Burford, Bryan & De Angeli, Antonella & Lynch Paula (2002) Trust in Online Advice. Social Science Computer Review 20:3, 321–332.

Marres, Noortje (2015) Why Map Issues? On Controversy Analysis as a Digital Method. Science, Technology, & Human Values, 40:5, 655–686.

McNutt, Kathleen & Pal Leslie (2011) “Modernizing Government”: Mapping Global Public Policy Networks. Governance: An International Journal of Policy, Administration, and Institutions, 24:3, 439–467.

Venturini, Tommaso (2010) Diving in magma: how to explore controversies with actor-network theory. Public Understanding of Science, 19:3, 258–273.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *